Lukukauden aloitus ja retki Icaan

Hola vaan!

Lukukaudesta on nyt takana kolme viikkoa. Näköjään nämä mun blogipostaukset tulee aina vähintään viikon myöhässä, mikäpäs siinä. 

Ensimmäisen viikon perjantaina vaihto-opiskelijoille järjestettiin tervetuliaistilaisuus UNMSN:n hienossa Centro Cultural'issa. Tämä yliopiston oma kulttuurikeskus ja taidemuseo sijaitsee Liman historiallisessa keskustassa. Meidät otti vastaan yliopiston kv-toimiston (Cooperacion) väki, rehtori, kirjaston johtaja yms yliopiston henkilökuntaa. Meille pidettiin puheita, saimme nauttia perinteisestä perulaisesta ruuasta ja perinnetansseista, joita sitten oli tosi monta. Sain myös melekoosen henkilökohtaisen yllätyksen, kun bussissa matkalla kulttuurikeskukseen kv-toimiston työntekijä kertoo että minut on valittu pitämään puhe kaikkien vaihtareiden puolesta. <Tähän kirosana.> Olin saanut siitä varoittavan sähköpostin edellisenä päivänä jota tietenkään en ollut lukenut. Olin aika hölmistynyt mutta pidin kuitenkin sen puheen improvisoiden. Saivatpahan hupia minun hoonosta eppanjasta, ja hyvinhän se meni. Melkoinen tulikaste tähän uuteen espanjankieliseen arkeen.

Seuraavalla viikolla yliopisto järjesti vaihtareille vierailun Pyhän Inkvisition Museoon ja katakombeihin jonne en päässyt koska olin kuumeessa, hitsi. Oli kuitenkin ihan mukavaa huomata että yliopisto on edes jossain määrin aktiivinen ja järjestää vaihtareille tämmöisiä retkiä.

Kun olin ehtinyt käydä kaksi viikkoa koulua niin lähdettiin ensimmäiselle kunnon retkelle, jee!

Retki oli Erasmus-Perun järjestämä viikonloppumatka Ican maakuntaan, Paracasin kansallispuistoon (Reserva Nacional de Paracas) ja aavikolle Huacachinan keitaalle. Erityisen upeaa oli Paracasissa, kun teimme parin tunnin mittaisen veneretken läheisille saarille (Islas Ballestas). Heti satamassa näimme delfiinejä (miten siistiä!?), ja guanon peittämillä saarilla oli paljon merileijonia, pelikaaneja ja humboldtinpingviinejä. Wikipedian mukaan pingviinien suomalainen nimi on perunpingviini. Villieläinten näkeminen on aina ihan mahtavaa. Nämä kaverit taisivat kyllä olla melko tottuneita pällisteleviin turisteihin, kun ne eivät meistä juuri häriintyneet. 

Veneretken jälkeen bussimme ajeli aavikkomaisessa kansallispuistossa ja kävimme näköalapaikalla räpsimässä kuvia. Lounaan jälkeen ajoimme aavikon halki Huacachinan keitaalle hostellillemme, josta jatkoimme saman tien aavikkobuggyillä dyyneille. Rehellisesti sanottuna ensiksi allekirjoittanutta hirvitti buggyn kyydissä, joka oli samaan aikaan pahempi sekä parempi kuin huvipuisto. Sitten surffattiin dyyneillä. Se oli lystiä ja joskus vielä kokeilen sitä uudestaan! Auringon laskettua oli tietysti juhlat hostellin viereisessä baarissa. Sunnuntaina lounastimme ruhtinaallisessa buffetissa perulaisia herkkuja ja kävimme Pisco- ja viinitilalla. Pisco on Perun oma väkevä viinasjuoma, jota on toki tullut jo maisteltua öhöm. Koska en kuitenkaan ole viina-asiantuntija, niin kiinnostuneet voivat tehdä hieman itseopiskelua. Perulaiset viinit taas ovat todella makeita. 'Puolikuiva' viini täällä on verrattavissa mummon mansikkamehuun. Hyviä viinejä kuitenkin löytyy, vaikka vähän ikävä kuivaa viiniä jo on. No niin, kello on taas jo puoliyö ja kahdeksalta aamulla täytyy olla luennolla. Tässä kuvia, chao!